Lienee yleisöllekin selvää, että tätä blogia ei päivitellä kauhean usein täysissä sielun ja ruumiin voimissa. Eilen kuitenkin saavutettiin jonkinlainen ennätys Mr. Paninin "käsin tehdyn paninin" arvioinnissa. Mitään muistikuvaa tuotteen nauttimisesta ei Eines Leinolla ole, mutta onneksi selkeät muistiinpanot ovat tallessa. Julkaistaan siis nämä muistiinpanot kokonaisuudessaan tässä:
"Nonni!
Olemassa melkoisen hippi"
Kiitos ja hyvää viikonloppua!
lauantai 11. marraskuuta 2017
sunnuntai 5. marraskuuta 2017
Tupakankorvike
Noniin!
Eines Leino tekee poikkeuksen ja ylittää varsinaisten elintarvikkeiden rajan. Arvostelussa on siis korvikepäihde: sähkötupakka!
Huomionarvoisin asia sähkötupakassa tupakoinnin sijaan on se, että ei ole lainkaan sama asia! Ensinnäkin sähkätupakka maistuu usein hyvälle. Toisekseen sähkötupakoitsija ei saa spurgun mainetta itselleen toisin kuin esimerkiksi tupakkaa käärivät ystävänsä. On ihan eri asia levittää ympäristöönsä odööriä joka on designattu henkilön makua kohden kuin haista sille vanhalle 20-vuotta seisseelle harmaalle kumistopparille jolle koirakin on kussut.
Toisena huomioitavana asiana on mainittava tyylipisteiden vakava lasku yhteiskunnan säälittävimpien yksilöiden suunnalta. Kuka tahansa meistä haluaa olla nihilismin adaptoineiden juoppojen sankari. Tätä ei sähkötupakalla saa! Helposti jopa keskiluokkaisuuteen yltävät ihmiset kuittailevat hipsteriydestä. Tämähän on itseasiassa ainoastaan positiivinen asia, sillä mikään ei ole niin järkevää kuin olla tyhmien kritiikin kohde!
Makuja on ihan liikaa, ja ilmeisesti tutkitusti juuri maut ovat myrkyllisiä. Eines Leinon testiryhmässä pääasiallisena on ollut mustikkajogurttia muistuttava maku. Maku myös muistuttaa mustikkajogurttia. Koulujen pihoilla ihan varmasti tulee norkoilemaan epäilytävän näköisiä mustikan tuoksuisia henkilöitä lähituleivaisuudessa.
Tutkimukset ovat kertoneet, että ala on vielä villi ja mm. rasvan kertyminen keuhkoihin runsaassa käytössä on mahdollista. Lisäksi sähkötupakointi on yhtälaillalla vaarallista sivustaseuraajille kuin ihan aidon kengänpohjan polttaminenkin.
Kiitämme:
–Mahdollinen epäterveellisyys josta tutkittua tulosta saadaa vasta vuosikymmenien päästä
–Jonkin näköinen sosiaalistatuksia ympäristöön luova epäsovinnaisuus kaikissa yhteiskuntaluokissa
Paheksumme:
–Viihdyttävyys
–Lajin harrastajien ilmeinen yhtenäisyys
–Aitoon tuotteeseen suhteutettu terveellisyys
Välimaastoon:
–Tuotteen käytettävyys vuokra-asunnossa on ihan liian helppoa!
Arvosana: 2/5
Loppuhuomiona: jos pitää olla tyhmä niin voi ainakin olla tyhmä USB-yhteydellä!
Eines Leino tekee poikkeuksen ja ylittää varsinaisten elintarvikkeiden rajan. Arvostelussa on siis korvikepäihde: sähkötupakka!
Huomionarvoisin asia sähkötupakassa tupakoinnin sijaan on se, että ei ole lainkaan sama asia! Ensinnäkin sähkätupakka maistuu usein hyvälle. Toisekseen sähkötupakoitsija ei saa spurgun mainetta itselleen toisin kuin esimerkiksi tupakkaa käärivät ystävänsä. On ihan eri asia levittää ympäristöönsä odööriä joka on designattu henkilön makua kohden kuin haista sille vanhalle 20-vuotta seisseelle harmaalle kumistopparille jolle koirakin on kussut.
Toisena huomioitavana asiana on mainittava tyylipisteiden vakava lasku yhteiskunnan säälittävimpien yksilöiden suunnalta. Kuka tahansa meistä haluaa olla nihilismin adaptoineiden juoppojen sankari. Tätä ei sähkötupakalla saa! Helposti jopa keskiluokkaisuuteen yltävät ihmiset kuittailevat hipsteriydestä. Tämähän on itseasiassa ainoastaan positiivinen asia, sillä mikään ei ole niin järkevää kuin olla tyhmien kritiikin kohde!
Makuja on ihan liikaa, ja ilmeisesti tutkitusti juuri maut ovat myrkyllisiä. Eines Leinon testiryhmässä pääasiallisena on ollut mustikkajogurttia muistuttava maku. Maku myös muistuttaa mustikkajogurttia. Koulujen pihoilla ihan varmasti tulee norkoilemaan epäilytävän näköisiä mustikan tuoksuisia henkilöitä lähituleivaisuudessa.
Tutkimukset ovat kertoneet, että ala on vielä villi ja mm. rasvan kertyminen keuhkoihin runsaassa käytössä on mahdollista. Lisäksi sähkötupakointi on yhtälaillalla vaarallista sivustaseuraajille kuin ihan aidon kengänpohjan polttaminenkin.
Kiitämme:
–Mahdollinen epäterveellisyys josta tutkittua tulosta saadaa vasta vuosikymmenien päästä
–Jonkin näköinen sosiaalistatuksia ympäristöön luova epäsovinnaisuus kaikissa yhteiskuntaluokissa
Paheksumme:
–Viihdyttävyys
–Lajin harrastajien ilmeinen yhtenäisyys
–Aitoon tuotteeseen suhteutettu terveellisyys
Välimaastoon:
–Tuotteen käytettävyys vuokra-asunnossa on ihan liian helppoa!
Arvosana: 2/5
Loppuhuomiona: jos pitää olla tyhmä niin voi ainakin olla tyhmä USB-yhteydellä!
torstai 26. lokakuuta 2017
Outo paluu ja vegetarismi
Helvetti!
Eines Leino kuoli omaan terveyteensä. Kumminkin jotain mieletöntä on sittemmin tapahtunut: maailmaan on tullut vegetaarisia eineitä!
Sattui niin, että yön tuoksinnassa Eines Leino seisoi lähikaksneljähoossa. Mukaan tarttui perus neljän pussi lihapiirakkaa ja kaveriksi sattui Saarioisten Vegepizza. Syynä valintaan oli lähinnä se, että verisuonia tukkiva nyhtöpossupurnukka ei joko löytynyt muuten, tai on ehkä ihan humaaneista syistä poistunut valikoimasta.
Lähtöarvo oli, että valittu vegaaninen tuote on helvetillistä sontaa, sillä kategorisesti Eines Leinon kokemukset kasvistuotteista ovat huonot. Eines Leino joutuu kertomaan pettyneensä, sillä odotukset eivät täyttyneet.
Halveksumme:
Pakkaus on selkeästi vegetaristinen. Tunnistettava vihreä leimaa tuotetta. Vanhaa lihahomoa vituttaa mennä kassalle laskemaan tuotteita jotka selkeästi kertovat, että "täällä se hippi notkuu keskellä yötä kaupassa, eikä tee töitä!" Väri helpottaa välttelemään vastaavia tuotteita jatkossa.
Voi vittu! Pitikö nyt kaikkista mikropizzoista just tästä vegetaarisesta tehdä se hyvänmakuinen! Eines Leino saakeli nautti syömästään! Epäilys on, että tämän rikoksen lihansyönnille joutuu toistamaan.
Kehumme:
No, on se sentään kumminkin vanhan kunnon kumiläpän muotoinen!
Valmistus on selkeä vanhan prosessin mukainen: tule kännissä kotiin, heitä kengät eteisen nurkkaan, rynnistä huojuvin askelin keittiöön, revi hampailla pakkaus auki, työnnä tuote mikroon ja kompastu viikkoja keittiössä lojuneeseen roskapussiin.
Arvio tuotteesta:
1/5: ihan liian hyvää ollakseen eines! Ei jatkoon!
Eines Leino kuoli omaan terveyteensä. Kumminkin jotain mieletöntä on sittemmin tapahtunut: maailmaan on tullut vegetaarisia eineitä!
Sattui niin, että yön tuoksinnassa Eines Leino seisoi lähikaksneljähoossa. Mukaan tarttui perus neljän pussi lihapiirakkaa ja kaveriksi sattui Saarioisten Vegepizza. Syynä valintaan oli lähinnä se, että verisuonia tukkiva nyhtöpossupurnukka ei joko löytynyt muuten, tai on ehkä ihan humaaneista syistä poistunut valikoimasta.
Lähtöarvo oli, että valittu vegaaninen tuote on helvetillistä sontaa, sillä kategorisesti Eines Leinon kokemukset kasvistuotteista ovat huonot. Eines Leino joutuu kertomaan pettyneensä, sillä odotukset eivät täyttyneet.
Halveksumme:
Pakkaus on selkeästi vegetaristinen. Tunnistettava vihreä leimaa tuotetta. Vanhaa lihahomoa vituttaa mennä kassalle laskemaan tuotteita jotka selkeästi kertovat, että "täällä se hippi notkuu keskellä yötä kaupassa, eikä tee töitä!" Väri helpottaa välttelemään vastaavia tuotteita jatkossa.
Voi vittu! Pitikö nyt kaikkista mikropizzoista just tästä vegetaarisesta tehdä se hyvänmakuinen! Eines Leino saakeli nautti syömästään! Epäilys on, että tämän rikoksen lihansyönnille joutuu toistamaan.
Kehumme:
No, on se sentään kumminkin vanhan kunnon kumiläpän muotoinen!
Valmistus on selkeä vanhan prosessin mukainen: tule kännissä kotiin, heitä kengät eteisen nurkkaan, rynnistä huojuvin askelin keittiöön, revi hampailla pakkaus auki, työnnä tuote mikroon ja kompastu viikkoja keittiössä lojuneeseen roskapussiin.
Arvio tuotteesta:
1/5: ihan liian hyvää ollakseen eines! Ei jatkoon!
torstai 3. lokakuuta 2013
Tänä hieman nauttineena yönä testissä Kokkikartanon "Oikea KASVIS hampurilanen". Hiukan pohjustellen. Testiryhmä enemmän tai vähemmän onnistuneesti päätti liittyä lihattomaan lokakuuhun, Tästä johtuen yöllisen hiukopalan kohteeksi joutui tämä aivan varmasti täysin lihaton tuote. Jos siinä lukee "kasvis" sen on oltava kasvis.
Nälkäinen testi ryhmä tunnustaa, että tuotteen mikrotus meni poskelleen: Pakkaus aukesi kivasti työkaluna käytetyn vanhan mallisen Abloyn avulla. Hamppari päätyi nätisti lautaselle ja mikroaaltouuniin ja mikroaaltouuni pyöritteli koko tuotteen tasaisen lämpimäksi testiryhmän korjaillessa foliohattua tieteellisen tarkasti kohdilleen. Tuotetta ulostaessa sädettimestä löytyi kuitenkin tuotteesta uusi ylläri. Nimittäin kastike! Sepä paljastui valahtneen päälileivän alta kuin kindermunan yllätys ikään. Tästä testiryhmä ilostui.
Ensi vaikutelma ensi puremalta: Tuote tuo mukavasti testiryhmälle mieleen lapsuutensa kyläkoulun ruokailun. Tuote nimittäin pääsääntöisesti maistuu homeelle. Homeen maku kuitenkin pysyy niin siedettävällä tasolla, että nälkäänsä sen söisi Afrikan lapsi aivan varmasti hymyssä suin.
Tuotteesta ei lähde nälkä, mutta niin ei Afrikastakaan. Tuote pysyi humalasta huolimatta, tai ehkä juuri siitä johtuen sisällä. Tuotteen päiväyksen tarkistamisen jälkeen tälle tuotteelle varmistuu pisteet 9,5 ihan heittämällä. Tämä on ehdottomasti paras eines ikinä. Kusetuksen maku jää elämään testiryhmän mieleen ikuisesti. Kiitos Kokkikartano!
Nälkäinen testi ryhmä tunnustaa, että tuotteen mikrotus meni poskelleen: Pakkaus aukesi kivasti työkaluna käytetyn vanhan mallisen Abloyn avulla. Hamppari päätyi nätisti lautaselle ja mikroaaltouuniin ja mikroaaltouuni pyöritteli koko tuotteen tasaisen lämpimäksi testiryhmän korjaillessa foliohattua tieteellisen tarkasti kohdilleen. Tuotetta ulostaessa sädettimestä löytyi kuitenkin tuotteesta uusi ylläri. Nimittäin kastike! Sepä paljastui valahtneen päälileivän alta kuin kindermunan yllätys ikään. Tästä testiryhmä ilostui.
Ensi vaikutelma ensi puremalta: Tuote tuo mukavasti testiryhmälle mieleen lapsuutensa kyläkoulun ruokailun. Tuote nimittäin pääsääntöisesti maistuu homeelle. Homeen maku kuitenkin pysyy niin siedettävällä tasolla, että nälkäänsä sen söisi Afrikan lapsi aivan varmasti hymyssä suin.
Tuotteesta ei lähde nälkä, mutta niin ei Afrikastakaan. Tuote pysyi humalasta huolimatta, tai ehkä juuri siitä johtuen sisällä. Tuotteen päiväyksen tarkistamisen jälkeen tälle tuotteelle varmistuu pisteet 9,5 ihan heittämällä. Tämä on ehdottomasti paras eines ikinä. Kusetuksen maku jää elämään testiryhmän mieleen ikuisesti. Kiitos Kokkikartano!
perjantai 12. heinäkuuta 2013
Tänään testissä Saarioisten (dyndidyndyn) Häränmurekepihvi ja sperm... Anteeksi kermaiset kasvikset.
Ensivaikutelma: Minä olen humalassa. Pakkaus ei aukene sitten millään. Noh, suhtaudun tuotteeseen kuin työstään potkut saanut keski-ikäinen mies vaimoonsa ja näytän sille veistä.
Välipäätelmä: Kyllä tätä keskimäärin voisi kellarissani oleville teinitytöille syöttää, jos niitä syöttäisi.
Loppupäätelmä: Annoksesta ei lähde nälkä, eikä siinä ole tarpeeksi alkoholia. Jos sen heittäisi ikkunasta Hämeentielle, se ei kelpaisi lokeillekaan.
Arvosana 1-10 asteikolla upeat 8.
Ensivaikutelma: Minä olen humalassa. Pakkaus ei aukene sitten millään. Noh, suhtaudun tuotteeseen kuin työstään potkut saanut keski-ikäinen mies vaimoonsa ja näytän sille veistä.
Välipäätelmä: Kyllä tätä keskimäärin voisi kellarissani oleville teinitytöille syöttää, jos niitä syöttäisi.
Loppupäätelmä: Annoksesta ei lähde nälkä, eikä siinä ole tarpeeksi alkoholia. Jos sen heittäisi ikkunasta Hämeentielle, se ei kelpaisi lokeillekaan.
Arvosana 1-10 asteikolla upeat 8.
perjantai 14. kesäkuuta 2013
Arvioitavana Bomatin "Broileri patonki" (hinta jonkun neljä euroa miinus 30% tarra:
Enisvaikutelma ottaessa ekaa haukkua: Patonki on niin kuiva, että se imaisee kielen päältä jokaisen vetyoksidin hiukkasyhdisteen itseensä. Tältä siis tuntuu nuolla Gobin autiomaata. Eksoottista!
Syvemmälle kohti ääntä patonkia survoessa alkaa vastaan tulla täytteitä: On tomaattia, salaattia, "välimerellistä salaattijuustokuutiota" ja jotain keltaista tahnaa. Broileria mainostetaan olevan 10% ja se on piilotettu niin perkeleen hyvin, että mieleen tulee nerokas Find Waldo lastenkirjasarja.
Kehumme: Maultaan tuote ei muistuta millään tavalla mitään muuta patonkia. Tuote ei itseasiassa muistuta patonkin mitenkään muuten kuin ulkoisesti, joten omaperäisyydestä ei ole puutetta.
Moitimme: Pakkauksen läpinäkyvyyttä. Tuotteen syötävä osuus näkyy kokonaan, joten mitään suuria yllätyksiä ei ole luvassa, ellei sitten halua yllättää esimerkiksi saunakaveria tunkemalla patongin tämän pe...
Enisvaikutelma ottaessa ekaa haukkua: Patonki on niin kuiva, että se imaisee kielen päältä jokaisen vetyoksidin hiukkasyhdisteen itseensä. Tältä siis tuntuu nuolla Gobin autiomaata. Eksoottista!
Syvemmälle kohti ääntä patonkia survoessa alkaa vastaan tulla täytteitä: On tomaattia, salaattia, "välimerellistä salaattijuustokuutiota" ja jotain keltaista tahnaa. Broileria mainostetaan olevan 10% ja se on piilotettu niin perkeleen hyvin, että mieleen tulee nerokas Find Waldo lastenkirjasarja.
Kehumme: Maultaan tuote ei muistuta millään tavalla mitään muuta patonkia. Tuote ei itseasiassa muistuta patonkin mitenkään muuten kuin ulkoisesti, joten omaperäisyydestä ei ole puutetta.
Moitimme: Pakkauksen läpinäkyvyyttä. Tuotteen syötävä osuus näkyy kokonaan, joten mitään suuria yllätyksiä ei ole luvassa, ellei sitten halua yllättää esimerkiksi saunakaveria tunkemalla patongin tämän pe...
keskiviikko 22. toukokuuta 2013
Arvioitavana Pirkan "Jauhelihaa ja spagettia" (hinnaltaa senttiä, paria vaille kaksi euroa):
Ensivaikutelma tuotteesta on sen pakkauksen avaamisen haasteettomuus. Käsistään näppärä ihminen avaa pakkauksen helposti ilman työkaluja jopa alle varttitunnissa. Astian kantena toimiva läpinäkyvä muovi kääriytyy hauskasti sisäänpäin rullalle, ja sitä poimeassa ruoan seasta saa kivan näppituntuman tulevan aterian laadusta.
Mikrosta ulostautunutta tuotetta maistaessa tulee vastaan pettymys. "Tältäkö tosiaan spagetin ja jauhelihan pitää maistua? Suvussa jo kolme polvea juossut resepti on täyttä kusetusta!" Testiryhmä harkitsee sukulaisiin yhteyden katkaisemista.
Kehumme: Jauheliha on jo hieman kokeneelle testiryhmälle tutun väristä, eli keltaista. Sitä myöten tuote tuntuu turvalliselta. Plussaa saa myös tuotteen mauttomuus. Itse annoksen voi imaista kitusiinsa helpommin kuin keskimääräisien kotimaisen hanakeppanan.
Moitimme: Tuote ei loppupeleissä kauheasti säväyttänyt. Hetken harkitutti tuotteen jännittävyyden lisääminen Rainbown pyykinpesujauhetiivisteellä, mutta siihen ei puolueettomuudestaan ja arvovallastaan tunnettu testiryhmä sortunut.
Ensivaikutelma tuotteesta on sen pakkauksen avaamisen haasteettomuus. Käsistään näppärä ihminen avaa pakkauksen helposti ilman työkaluja jopa alle varttitunnissa. Astian kantena toimiva läpinäkyvä muovi kääriytyy hauskasti sisäänpäin rullalle, ja sitä poimeassa ruoan seasta saa kivan näppituntuman tulevan aterian laadusta.
Mikrosta ulostautunutta tuotetta maistaessa tulee vastaan pettymys. "Tältäkö tosiaan spagetin ja jauhelihan pitää maistua? Suvussa jo kolme polvea juossut resepti on täyttä kusetusta!" Testiryhmä harkitsee sukulaisiin yhteyden katkaisemista.
Kehumme: Jauheliha on jo hieman kokeneelle testiryhmälle tutun väristä, eli keltaista. Sitä myöten tuote tuntuu turvalliselta. Plussaa saa myös tuotteen mauttomuus. Itse annoksen voi imaista kitusiinsa helpommin kuin keskimääräisien kotimaisen hanakeppanan.
Moitimme: Tuote ei loppupeleissä kauheasti säväyttänyt. Hetken harkitutti tuotteen jännittävyyden lisääminen Rainbown pyykinpesujauhetiivisteellä, mutta siihen ei puolueettomuudestaan ja arvovallastaan tunnettu testiryhmä sortunut.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)